keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Kukkotanssi


"Nykyaika vaatii yksilöltään paljon. Olemassaolon taistelu on siksi kovaa, että se ken ei kehitä niitä mahdollisuuksia, joita meissä kussakin piilee, jää taistelussa alakynteen."  

Näin kirjoitti Porin työväenopiston opiskelija Kohentaja-lehteen vuonna 1922. Lainaus kuvastaa opiskelijoiden toiveita Porin työväenopiston alkuvuosikymmeninä. He halusivat lisää tietoa ja sivistystä mutta myös oppia keskustelemaan asioista ja tuomaan oman mielipiteensä esiin. Toiveeksi kirjattiin kiinnostavasti myös se, että osaisi kuunnella muiden mielipiteitä.

Teksti on Satakunnan Kansan artikkelista viime vuodelta kun Porin seudun kansalaisopisto täytti sata vuotta. Artikkelin kuvassa isomummoni nuorimmat siskot esittivät "Kukkotanssia."  Lempi Ilona (s.1899) ja Anna Vilhelmiina Fasterlund (s.1901) olivat isänsä Fransin  toisesta avioliitosta Amanda Josefiinan (s.1858) kanssa.
Frans Fasterlundilla (1848-1917) oli kahdesta liitostaan viisitoista lasta joista tyttöjä täysi tusina. Sisarussarjan vanhin oli vuonna 1875 syntynyt isomummoni Maria (1875-1957), joka oli myös Anna Vilhelmiinan kummi miehensä Kustaa Nylundin (1873-1910) kanssa.

Uusi Aika 24.3.1928
Keväällä 1912 sai Suomalaisen tyttökansakoulun 6 A luokan oppilas Lempi Fasterlund 30 mk:n stipendin. Saman vuoden elokuussa uimalaitoksella oli uimakoulun päättäjäiset joissa Lempi ja Anna vihittiin uimakandidaateiksi.
Satakunta-lehti kirjoitti :"Toimitus tapahtui siten että kukin vihittävä, ensin maisterit sitte kandidaatit, uivat lavitsan viereen, jossa promoottori painoi päähän viheriäisen seppeleen."

Sisarukset saavuttivat työväenopiston lausuntakilpailuissa useita palkintoja. Vuonna 1929 Lempi esitti Linnankosken "Keväiset hanget". Esitystä luonnehdittiin seuraavasti: "Lempi Fasterlund jaksoi influenssastaan huolimatta kuljettaa meitä pitkät matkat keväisillä hangilla, reippaasti rinteitä ylös, alas, niin että oikein näimme hankien hohteen ja kuulimme suksien sujahdukset ympärillämme."

Fasterlundin neidit esiintyivät ainakin vuosina 1927 ja 1928 Naistenpäiväjuhlassa Porissa. Molempina vuosina oli puhujana Miina Sillanpää (1866-1952) , ensimmäinen suomalainen naisministeri.

Vuonna 1932 kutoja Lempi Fasterlund pääsi ammattiliittonsa, Suomen Kutomoteollisuustyöväen Liiton, kautta Työväen Akatemian kesäkurssille Kauniaisiin. Kuukauden kestäneen tiiviin opiskelun lisäksi ohjelmassa olivat mm. käynnit  Eduskuntataloon ja Koiton Näyttämön esitykseen.

Lempin ja Annan myöhemmistä vaiheista ei ole muuta tietoa kuin että he suomensivat sukunimekseen Lehto vuonna 1936. Tuolloin he asuivat edelleen naimattomina Porissa.


           

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogger news