keskiviikko 21. elokuuta 2013

Turun kehruuhuoneen murhapoltto

-Turusta kirjoittaa S.T. t.k. 21 p:nä: Murhapoltto  Wiime lauantaina kello 3:n paikoilla jälkeen puolen päivän oli walkia wallallaan kehruuhuonetalon ulkohuoneen ullakossa,mutta saatiin kuitenki pian sammumaan. - Tutkittaissa tunnusti kehruuhuonelainen Ewa Johanna Isakintytär Saarijärweltä, että hän ja waimo Olga Katarina Mast Wihdistä oliwat sytyttäneet tulen. -Suomalainen Wirallinen Lehti nro 102 25.8.1868


- Tuomio. Turun raastuwanoikeus on julistanut tuomion murhapoltosta täkäläisessä kruunun kehruhuoneessa ja tuominnut siinä kehruhuoneelaiset Ewa Johanna Isakintyttären, Aholan talosta Kuukkajärwen kylästä Uuraisten kappelia, Olga Katarina Mastin, Mannilan talosta Leppärlän kylästä Wihdin pitäjää, mestauspaikalla menettämään oikean kätensä ja mestattamaan sekä lawalla poltettamaan.  - Sanomia Turusta 27.11.1868

Kuolemanrangaistusta ei Suomessa kuitenkaan laitettu rauhan aikana täytäntöön vuoden 1825 jälkeen vaan Keisarin armahduksella tuomiot lievennettiin, siitä kuinka tuhopolttajien kävi ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa.

Kehruuhuoneen tarkoituksena oli että pahantapaiset, laiskat irtolaisnaiset samoin kuin rikoksista rangaistuksiin tuomitut naiset voisivat rangaistusta suorittaessaan hyödyttää yhteiskuntaa kehruulla ja kudonnalla.
Vuoden 1868 aikana Turun kehruuhuoneeseen otettiin sisään 112 naista ja 8 lasta.Näistä 105 joutolaisuudesta (irtolaisuudesta), neljä viinan myynnistä, kaksi varkaudesta ja yksi palveluspaikasta karkaamisesta. Vuoden aikana 41 naista suoritti palveluksensa loppuun, kaksi lasta lähetettiin kotiseuduilleen, viisi naista ja yksi lapsi kuoli . Yksi nainen lähetettiin omasta pyynnöstään uudisasukkaaksi Siperiaan. Vähimmillään laitoksessa oli tammi-helmikuussa 41 naista ja 2 lasta, enimmillään joulukuussa 61 naista ja 5 lasta. Kyseisenä vuonna laitoksessa kehrättiin 1022 vyyhtiä villalankoja, 792 1/2 vyyhtiä pellavalankoja ja 883 vyyhtiä rohdinlankoja. (Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1869)

Turussa oli kehruuhuone vuosina 1730-1882 ja Lappeenrannassa 1818-1882. Vuonna 1882 kaikki naisvangit siirrettiin Hämeenlinnan kuritushuoneeseen ja työvankilaan. Turun kehruuhuoneen tontilla on toiminut myöhemmin Turun pataljoonan kasarmi ja Lyseon kouluhuoneisto.
 
Eeva Johanna Iisakintytär syntyi vuonna 1850 Uuraisten Kalteenmäessä itsellisen Iisakki Juhonpojan ja Heta Heikintyttären toiseksi vanhimpana lapsena ja oli tuhotyön tehdessään vasta 18-vuotias. Iisakki Juhonpoika perheineen oli muonatorpparina Kotaperän Aholassa 1860-luvulla.  Ei ole tarkempaa tietoa syistä jotka ajoivat  heidän tyttärensä irtolaisuuteen ja kauas kotoa. Kirkonkirjoista löytyy vain lastenkirjamaininta Turussa saadusta murhapolttotuomiosta. Rippikoulun käyneistäkään ei Eevaa löydy. Vuonna 1865 kävi Aholan talosta Uuraisilla rippikoulun neljä nuorta, isäni mummo ,16-vuotias Leena Ulrika Kasperintytär ja hänen 18-vuotias siskonsa Maija-Liisa, heidän äitinsä 19-vuotias velipuoli Matti Joonanpoika ja 18-vuotias Maija-Liisa Iisakintytär, Eeva Johanna Iisakintyttären vanhempi sisko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogger news